maaliskuu | 2016 | huono koira

Kaveri vinkkasi tällaisen hillittömän kirjoituksen, jonka Facebookin Koirat-ryhmän kommentointia seurannut mies oli kirjoittanut. Copypastetan tekstin tähän kokonaisuudessaan koska tämähän osuu ja uppoaa kuin taistelulaivaseurue (teksti löytyy myös täältä ja alkuperäinen Facebookista).

”Koirat-ryhmän kommentoinnin perusteella tein lyhyenpitkän ohjeistuksen uusille koiranomistajille

Valitettavasti pelkään, että kukaan ei ota enää koiraa itselleen ja kaikki olisivat tulevaisuudessa kissa-ihmisiä.

Koiran hankinta; Koiran hankinnassa täytyy olla tarkkana sillä sekarotuiset on sairaita, rotukoirat on pilalle jalostettuja, staffit ja staffia muistuttavat koirat tappavat naapuruston kakarat ja pienet koirat räksyttävät. Myös muut koirat tappavat naapuruston kakarat, tai ainakin purevat muita ihmisiä, jolloin täytyy maksaa korvauksia. Jokainen koiralenkki on taistelu muita koiranomistajia vastaan ja erityisesti koiraasi vastaan. Rescuekoirissa on kirppuja ja tauteja ja aikuiset kodinvaihtajat ovat syöneet edellisen perheensä, tai ainakin yrittäneet sitä. Niitä myy yleensä turvakotiyhdistys.

Koiran roduista voimme kertoa uudesta koirasta haaveilevalle niiden olevan liian vaativia ja solvaamme pennun ostajaa siitä, että hän ei ole ottanut tarpeeksi selvää ja on tyhmä jos luulee 10 vuoden kokemuksella jotain koiranhoidosta tietävänsä.

Parhaat koirat löytyvät apulasta, siwan ilmoitustaululta tai venäjän ja unkarinkielisitä nettisivuilta. Jälkimmäisistä koiran hankkiva tukee koirien pelastusta ja on seuraava Äiti Teresasta.

Koiran kanssa ulkoillessa koira ei saa vetää, jos koira vetää et ole kouluttanut sitä oikein. Vetävälle koiralle täytyy hankkia vetovaljaat.

Koiralle täytyy hankkia myös kuonokoppa, varsinkin jos se on staffi. Muille koirille täytyy hankkia kuonokoppa, koska maassa on myrkkymakkaraa ja vastuuntuntoinen koiranomistaja käyttää koppaa.

Täytyy myös olla tarkkana keneltä ostat koiran. Myyjävaihtoehdot koostuvat seuraavista; on pentutehtailijoita, vastuuttomia kasvattajia ja viron trokareita. Kasvattajat ovat myös pentutehtailijoita, koska kasvattavat koiria tarkoituksena saada pentuja, joista saa rahaa. Kasvattajat haluavat kasvattaa rotunsa geenipoolia ja ostavat koiransa viron trokareilta. Venäjän trokareilta koiransa hankkivat eliittikasvattajat, jotka saavat lisätä hassuja kirjainyhdistelmiä koiransa nimen perään.

Kasvattajan kautta koirat ovat kalliimpia, mutta vastineeksi he kertovat tietävänsä koiran emän, oman enonsa ja mummonsa lonkkatulokset.

Joskus kasvattaja ei muista kertoa, että hänen isänsä on ulkomaalainen, minkä vuoksi uroksella ei ollut papereita. Sen jälkeen saat taistella tässä ryhmässä kuuluuko koirasi seka- vai rotukoirajengiin ja loppujen lopuksi se ei kuulu kumpaankaan ja sinua välttelevät kaikki. Epäilemme täällä porukalla koirasi rotua ja joku väittääkin sen olevan astianpesukone (rosenlew).

Koiran ruokinta;

Markettiruokaa ei saa syöttää, vaan vastuuntuntoinen koiranomistaja metsästää itse riistansa koiralleen, koska kaikessa muussa ruuassa on lisäaineita. Ja vehnää. Koira ei saa syödä vehnää koska on lihansyöjä. Riista pitää tappaa humaanisti, mutta raakaruokinnassa koira ei saa kaikkia hivenaineita vaan sinun täytyy rapsuttaa talosi seinästä koiralle betonia lisäravinteeksi.

Koiraa ei saa jättää yksin kotiin pitkäksi ajaksi, mutta sitä ei myöskään saa jättää kaupan eteen, koska sieltä se varastetaan, kiusataan tai sitten sitä nimitellään. Omistajaa taas nimitellään jokatapauksessa.

Autoon koiraa ei voi jättää, koska jos lämpöasteita on +5 tai enemmän niin koira läkähtyy ja syttyy spontaanisti palamaan, jonka seurauksena kaikki vihaavat sinua ja joudut maksamaan korvauksia.

Jos pakkasta taas on -5 tai enemmän niin koira jäätyy, paitsi jos kyseessä on siperianhusky tai pingviini, missä tapauksessa sinun täytyy muuttaa alaskaan asumaan.

Koiranomistajat ovat kaikki hyviä tuttuja keskenään ja suurella tödenäköisyydellä antavat tunnustusta toisilleen tekemällä nimettömiä ilmiantoja eläinsuojeluun, niin että se tuttu koiranomistaja saisi tunnustusta hyvästä koiranhoidostaan eläinsuojeluviranomaiselta.

Olikohan tässä pääpiirteittään kaikki? ”

Totuuden sanoja.

Viime aikoina olen pohtinut paljon tuon koiramme luonnetta. Siinä on aina ollut jonkinlaista kaksijakoisuutta, ääripäät ja kaikki siltä väliltä. Koulutusjakson aikana saimme taatusti paljon paremman tuntuman koiraan, mutta välillä se tuntuu kuitenkin edelleen pieneltä valkoiselta ja karvaiselta mysteeriltä. Haluan avata tätä asiaa lisää ja samalla korostaa sitä, että vaikka postaukset täällä blogissa voivat välillä olla negatiivisväritteisiä, on Koirassa ja meidän arjessamme myös hyviä puolia.

Asiaan. Sen voin sanoa varmuudella, että meidän koiramme on luonteeltaan terävästi ja matalalla kynnyksellä ärsykkeisiin reagoiva ”parempi överit kuin vajarit”-tyyppi. Lisäksi kuvailisin sitä sanoilla erittäin aktiivinen, erityisen tarkkaavainen, hyvin utelias, itsenäinen, älykäs, sekä äärimmäisen sinnikäs ja varautunut. Välillä minusta tuntuu, että koiramme omaa 9-vuotiaan lapsen tasoisen loogisen päättelykyvyn ja olen myös varma että jos porsaanreikien etsinnässä järjestettäisiin arvokisoja, se saisi valioyksilön kunniamaininnan. Se on myös taisteluhaluinen, oli kyse sitten leikkimisestä tai vastaantulevien koirien rökittämisestä ja se osaa ohjailla ihmisiä pelottavan taitavasti.

Pidimme aikaisemmin varmana sitä, että Koira kompensoi rähinällään epävarmuuksiaan. Luulimme myös, että se voidaan niputtaa pehmeiden koirien nippuun koska se tuntui muistavan huonot kokemukset pitkään. Nämä käsitykset saivat kuitenkin lentää romukoppaan kun kouluttajamme testasi Koiran luonnetta: kävi ilmi, että tyyppi on erinomaisen itsevarma, suoranainen macho, mistä ärhentelykin kumpuaa. Koira laitettiin myös suorilta kovien koirien kategoriaan, sillä se ei suinkaan muistele menneitä vaan tekee joka tilanteessa johtopäätöksensä niin nopeasti, että ihminen ei aina pysy edes mukana ja tästä nopeasta reaktiotavasta johtuu, että se vaikuttaa muistavan asioita. Luolakoirarotuna se ei muutenkaan paljoa ihmisiin nojaannu ja meidän yksilössä tämä piirre tuntuu korostuneen. Kouluttajan loppulause olikin, että tyyppi on oikein kunnon perinteinen terrieri. Ei varmaankaan siis mikään ihme, että meillä on ollut kädet täynnä haasteita!

En enää tarkasti muista miksi pidimme Koiraa arkana (ehkä sillä oli jotain tekemistä sen pentuajan kanssa), mutta pehmeä puoli siinä ehdottomasti kuitenkin on. Se rakastaa tulla tuhisten sohvalle viereen nojailemaan syliin aivan tietyllä tavalla. Se on aina innokkaasti kaikkeen osallistuva energiapakkaus, jonka kanssa on ilo touhuta yhdessä. Se antaa tehdä kaikki hoitotoimenpiteet nyppimisestä hampaiden harjaukseen todella mallikkaasti ja alistuu käsiteltävästi hämmästyttävän rauhallisesti. Omille koirakavereilleen se on väsymätön ja uskomattoman kohtelias leikkikumppani, joka ei päällepäsmäröi tai kiusaa kavereitaan. Tuttuja ihmisiä se tervehtii röhkimällä iloisesti samalla kun vääntäytyy jaloissa niin kippuralle että heiluttaa itseään hännällään naamaan.

Eli kerrassaan moniulotteinen pikku-ukko, niin hyvässä kuin huonossakin.